Arabia Muumi lastenastiasto #1
Muumi lastenastiasto (1990–1994)
Hinta-arvio
100+ käyttäjällä on tämä kokoelmassa
Ensimmäinen Muumi lastenastiasto Arabialta julkaistiin vuonna 1990 ja valmistus lopetettiin vuonna 1994. Astiastoon kuului muki, lautanen ja lusikka. Nämä myytiin yhtenä pakettina. Mukin mitat: - ...
Ensimmäinen Muumi lastenastiasto Arabialta julkaistiin vuonna 1990 ja valmistus lopetettiin vuonna 1994. Astiastoon kuului muki, lautanen ja lusikka. Nämä myytiin yhtenä pakettina. Mukin mitat: - Tilavuus 2 dl - Paino: 185 g - Korkeus: 7 cm, leveys: 9 cm, halkaisija: 7 cm Lautasen mitat: - Halkaisija: 18 cm - Korkeus: 3,5 cm - Paino: 480 g
Lisätiedot
Nimi
Muumi lastenastiasto
Tunnetaan myös nimellä
Muumi lastenastiasto, Muumit eväsretkellä
Tuotekategoria
Muumi lastenastiasto
Järjestysnumero
1
Valmistusvuosi
1990–1994
Teema
90-luku
Valmistaja
Arabia
Esineen muotoilija
Richard Lindh
Graafinen suunnittelija
Tove Slotte
Hahmot
Esi-isä
Hattivatit
Miisa
Muumimamma
Muumipappa
Muumipeikko
Niiskuneiti
Nuuskamuikkunen
Pikku Myy
Salome
Surku-koira
Tuutikki
Vilijonkka
Värit
Monivärinen, Valkoinen
Valmistusmateriaali
Vitroposliini
Type
Lastenastiasto
Suunnittelijat
Richard Lindh
Richard Lindh (1929–2006) oli suomalainen taiteilija ja teollinen muotoilija. Hän työskenteli Arabian tehtaalla eri tehtävissä vuosina 1955–1989, vuodesta 1973 taiteellisena johtajana. Päätyönsä ohella hän suunnitteli tuotteita useille muillekin suomalaisille yrityksille. Yleisesti tunnetuin Lindhin suunnittelema tuote lienee Solifer Export -mopo vuodelta 1960.
Tove Slotte
Tove Slotte (s.1957) on suomalainen graafinen suunnittelija ja taiteilija. Koulutukseltaan hän on keraamikko. Slotte työskenteli Arabialla vuosina 1985-1990, ja sen jälkeen hän on toiminut freelance-muotoilijana. Hänet tunnetaan ehkä parhaiten Arabian ja Iittalan muumituotteiden suunnittelijana ja kuvittajana. Tove Slotte on ollut suuri muumifani lapsuudestaan asti. Hän mainitsee, että Tove Janssonin Kuinkas sitten kävikään? on muumikirjoista hänen suosikkinsa. Vuoden 1989 syksystä alkaen Slotte on suunnitellut Arabian muumituotteiden kuvituksia, käyttäen inspiraationa Tove ja Lars Janssonin alkuperäiskuvituksia. Hän on suunnitellut Arabian muumituotteita jo yli 30 vuoden ajan.
Hahmot
Muumipeikko
Muumipeikko on rakastettava ja iloinen olento, joka uhkuu seikkailunhalua. Muumipeikko on aina siellä missä tapahtuu. Hän välittää kovasti ystävistään ja haluaa, että kaikilla hänen lähimmillään on hyvä olla. Muiden muumien tavoin hän myös rakastaa merta. Muumipeikon perusluonne on selkeä yhdistelmä isänsä Muumipapan rohkeutta ja äitinsä Muumimamman myötätuntoa. Muumipeikolle paras paikka maailmassa on Muumilaakso ja hän löytää sieltä aina uusia seikkailuja. Muumipeikon seikkailunhalu ja pelottomuus vievät hänet kuitenkin useasti Muumilaakson ulkopuolelle. Muumipeikon tunnistaa pyöreästä muodosta ja tupsuhännästä. Nuoresta iästään huolimatta Muumipeikko on kohdannut rakkauden ylä- ja alamäet tyttöystävänsä Niiskuneidin kanssa. Muumipeikko esiintyi ensimmäisen kerran Tove Janssonin kirjassa Muumit ja suuri tuhotulva.
Niiskuneiti
Niiskuneiti on nuori ja hieman ailahteleva persoona, joka on aina täynnä yllätyksiä. Niiskuneiti on Muumipeikon ystävä ja lemmitty. Niiskuneidillä on veli nimeltä Niisku ja he molemmat kuuluvat Niiskujen sukuun. Niiskut vaihtavat väriään tunteidensa mukaan. Niiskuneiti muuttuu vihreäksi järkyttyessään. Niiskuneiti on ikuinen haaveilija, joka unelmoi usein romantiikasta ja unelmiensa prinssistä. Niiskuneidin hieman turhamainen ja keimaileva luonne saattaa usein ärsyttää muita, mutta itsepäisyys saattaa joskus osoittautua hyvinkin hyödylliseksi. Niiskuneidin tunnistaa hänen kauniin kultaisista otsahiuksistaan ja nilkkarenkaastaan. Niiskuneiti esiintyi ensimmäisen kerran Tove Janssonin kirjassa Muumipeikko ja pyrstötähti.
Esi-isä
Muumien Esi-isä on karvainen ja pienikokoinen harmaa peikko. Esi-isällä on häntä ja iso kuono kuten muumeilla, mutta sen vartalo on pitkän karvan peitossa. Kummallista Esi-isässä on myös, että se ei puhu eikä syö mitään. Esi-isät asuivat kaakeliuunien takana. Mystisistä Esi-isistä ei tiedetä kovinkaan paljoa. Esi-isä esiintyi ensimmäisen kerran Tove Janssonin Taikatalvi-kirjassa.
Muumimamma
Muumimamma on rakastettava ja lempeä äitihahmo, jonka rauhallinen luonne sopii hyvin vastapainoksi muumiperheen muuten hyvin räikeään ja vilkkaaseen kokonaisuuteen. Muumimamma on rakastava ja välittävä persoona, joka haluaa pelkästään hyvää kaikille eläville olennoille. Muumimamma arvostaa jokaisen erilaisuutta ja on aina oikeudenmukainen. Muumimammaa pidetään hyvin luotettavana ja avuliaana Muumilaakson muiden asukkaiden keskuudessa. Häneltä ei myöskään koskaan lopu kotiaskareet kesken, sillä hän puuhastelee hyvin mielellään esimerkiksi keittiössä ja puutarhassaan. Muumimammalla on hämmästyttävä kyky löytää hyvät puolet myös vastoinkäymisistä. Muumimammalle tärkeitä vaatekappaleita ja esineitä ovat hänen käsilaukkunsa ja esiliinansa. Hänen käsilaukustaan löytyy tarvikkeita jokaisen tilanteen varalle. Muumimamma esiintyy lähes jokaisessa muumikirjassa.
Pikku Myy
Muumitalossa asusteleva Pikku Myy on muumiperheen jäsen, vaikka hän ei ole muumien sukua. Vanhempi Mymmeli on hänen äitinsä, Mymmeli nuorempi hänen siskonsa ja Nuuskamuikkunen on hänen velipuolensa. Huolimatta pienestä koostaan Pikku Myy on luonteeltaan uskalias, peloton ja rohkea. Pikku Myy on tunnettu ärhäkkyydestään ja piikikkäästä huumorintajustaan. Pikku Myy päättää aina omista asioistaan ja tekee niin kuin itse parhaaksi näkee. Hän ei anna epäjärjestyksen häiritä ja mielellään viettää aikaansa ahtaissa ja erikoisissa paikoissa, mihin monet muut eivät edes mahtuisi. Pikku Myy on myös äärimmäisen utelias ja rakastaa salaisuuksia, niitä kuitenkin visusti varjellen. Pikku Myyn tunnistaa hänen oranssista nutturastaan, sekä punaisesta mekostaan. Pikku Myy esiintyi ensimmäisen kerran Tove Janssonin kirjassa Muumipapan urotyöt.
Surku-koira
Surku-koira on pikkuruinen, viittaan ja myssyyn sonnustaunut koira, joka asustaa uimahuoneen komerossa. Sarjakuvissa Surku-koira kuuluu Miskalle (Miisa), mutta Muumilaakson tarinoita -sarjan Talven vieraita -jaksossa Reippailija-Hemuli ottaa Surkun mukaansa lähtiessään reissuun.
Miisa
Miisa on itsesäälissä pyörivä pieni ja herkkä hahmo. Hän on yksinäinen ja loukkaantuu usein hieman turhista asioista. Miisalla on suorat tummat hiukset ja pienikokoinen vartalo. Miisan vanhemmat ovat myös hieman pahantuulisia, joten Miisa on perinyt luonteensa vanhemmiltaan. Jollakin oudolla tavalla Miisa tuntuu nauttivan kurjuudestaan. Hän oli esimerkiksi onnellinen saadessaan näytellä traagisen kohtalokasta Primadonnaa Muumipapan näytelmässä. Miisa toimii muumiperheen kotiapulaisena ja hänellä on koira nimeltä Surku.
Muumipappa
Muumipappa on muumiperheen päättäväinen ja oikeudenmukainen selkäranka. Muumipappa tunnetaan seikkailijana, jolla on tuhansia tarinan arvoisia kokemuksia nuoruusvuosiltaan. Muumipappa on ajattelija, joka kirjoittaa ylös pohtimiaan asioita ja haluaa aina olla tietoinen mitä hänen ympärillään tapahtuu. Muumipapalle perhe on kaikki kaikessa, ja hän on valmis tekemään mitä tahansa rakkaimpiensa eteen. Hän on asettunut jo aloilleen Muumilaaksoon ja tykkää rauhallisesta elämästä, kuitenkin aina haikeasti muistellen villejä seikkailujaan. Muumipappa myös rakastaa merta ja pitää itseään hyvänä kalastajana ja purjehtijana. Hän tykkää käyttää kävelykeppiä ja Muumipappaa ei juuri koskaan nähdään ilman silinterihattuaan. Muumipappa esiintyi ensimmäisen kerran Tove Janssonin kirjassa Muumit ja suuri tuhotulva.
Hattivatit
Suurissa laumoissa ja äänettömästi vaeltavat hattivatit ovat omituisia olentoja. Hattivatit eivät syö mitään, eivät puhu mitään, eivätkä ne myöskään nuku. Hattivatteja kiinnostaa vain kulkeminen eteenpäin, kohti taivaanrantaa ja edemmäs. Hattivattien ulkomuoto muistuttaa kapeaa ja suippoa sientä, jolla on pienet kädet ja silmät. Ukonilmalla hattivatit muuttuvat sähkönjohdattimiksi, ja niitä on syytä välttää. Muutoin hattivatit ovat vaarattomia. Juhannuksena hattivatit kokoontuvat omalle saarelleen, jonka jälkeen ne jatkavat loputonta vaellustaan. Hattivatit nähtiin ensimmäisen kerran Tove Janssonin kirjassa Muumit ja suuri tuhotulva.
Vilijonkka
Periaatteiden ja järjestyksen ystävä rouva Vilijonkka on huolehtiva ja hermoileva perheenäiti, joka ei halua lastensa joutuvan väärään seuraan. Vilijonkalle sääntöjen noudattaminen on hyvin tärkeää ja hän saattaa usein hermostua pienistäkin vastoinkäymisistä. Vilijonkka rakastaa siivoamista ja järjestystä, joten joskus villisti leikkivät lapset saattavat saada hänet hyvinkin ärtyneeksi. Kuorensa alla Vilijonkka vaikuttaa kuitenkin kadehtivan muumien rentoa ja huoletonta elämäntyyliä. Vilijonkka asuu aidatussa talossa Muumilaaksossa, kolmen lapsensa kanssa. Hän pukeutuu punaiseen leninkiin, tupsulliseen hattuun ja kantaa mukanaan käsilaukkua. Myös Vilijonkan lapset on aina puettu yhteneväisiin vaatteisiin. Vilijonkka esiintyi ensimmäisen kerran, Tove Janssonin kuvakirjassa Kuinkas sitten kävikään?
Nuuskamuikkunen
Huuliharppua soittava, kalastusta ja vaeltamista rakastava Nuuskamuikkunen on tyyni ja rauhallinen oman polkunsa kulkija. Nuuskamuikkusen koko omaisuus kulkee mukana repussa ja hän tykkää elää yksinkertaista elämää. Nuuskamuikkuselle vapaus on tärkeää ja hän haluaa tehdä asiat omalla tavallaan. Viisas ja pohdiskeleva Nuuskamuikkunen on hyvin suosittu ja ihailtu hahmo, erityisesti pienempien ja pelokkaampien Muumilaakson asukkaiden keskuudessa. Aina talvisin marraskuun tienoilla Nuuskamuikkunen lähtee vaeltamaan kohti etelää. Hänen paras ystävänsä Muumipeikko jää odottamaan Nuuskamuikkusen paluuta keväällä. Mymmeli nuorempi ja Pikku Myy ovat Nuuskamuikkusen sisarpuolia. Vaikka Nuuskamuikkunen viihtyy hyvin yksinään, hän ei kuitenkaan välttele muiden seuraa. Nuuskamuikkusen tunnistaa hänen vihreästä takista ja lierihatustaan. Nuuskamuikkunen tuli tunnetuksi Tove Janssonin kirjasta Muumipeikko ja pyrstötähti.
Salome
Ötökkä Salome on pieni Taikatalvi-teoksessa esiintynyt nainen, joka tulee talvella uimahuoneella asumaan. Hän asustaa muumien meripihkasta tehdyssä koristeraitiovaunussa. Salome tykkäisi kuunnella myös torvensoittoa, mutta torvea kantavalla Reippailja-Hemulilla ei ole aikaa soitteluun. Tämä tekee Salomen surulliseksi.
Tuutikki
Tuutikki on viisas ja avulias muumiperheen ystävä, joka ei nuku lainkaan talviunta. Tuutikki on hyvä ratkaisemaan pulmia ja on luonteeltaan hyvin reipas. Tuutikki viettää talvet Muumien uimahuoneessa, näkymättömien päästäisten seurassa. Tuutikki uskoo, että jokainen oppii kokemustensa ja virheidensä kautta. Hän myös pitää esineiden korjaamisesta. Tuutikin tunnistaa raidallisesta paidasta, tummista housuista ja tupsulakista. Tuutikki esiintyi ensimmäisen kerran Tove Janssonin kirjassa Taikatalvi.
