1/4

Arabia Muumikulho #81

Kesätanssit (2026)

Hinta-arvio

i
Hinta-arvio saatavilla vain rekisteröityneille käyttäjille

<100 käyttäjällä on tämä kokoelmassa

Muumikulho Kesätanssit on osa Moomin Arabian vuoden 2026 erikoiskokoelmaa, joka julkaistaan yksinoikeudella Ruotsin markkinoille. Kulho tulee saataville 20.5.2026, ja sitä myydään vain vuoden 2026 aja...

Muumikulho Kesätanssit on osa Moomin Arabian vuoden 2026 erikoiskokoelmaa, joka julkaistaan yksinoikeudella Ruotsin markkinoille. Kulho tulee saataville 20.5.2026, ja sitä myydään vain vuoden 2026 ajan tai niin kauan kuin tuotteita riittää varastossa. Kulhon halkaisija on 15 cm. Kesätanssit aloittaa uuden Moomin Arabian maakohtaisten muumikokoelmien sarjan. Kesätanssit-kulhon kuvituksessa Muumilaakson hahmot tanssivat kukkameren keskellä vaaleansinistä taivasta muistuttavaa taustaa vasten. Kuvituksesta välittyy kesäjuhlien ja juhannuksen tunnelma, jota korostavat Muumipeikon ja Niiskuneidin kukkaseppeleet sekä taustalla loistava aurinko. Kesätanssit-kokoelman kesäinen värimaailma ja juhlatunnelma tekevät siitä erityisen sopivan kesämökille, puutarhaan tai piknikille. Kuvituksen pääasiallisena inspiraationa toimii Tove ja Lars Janssonin sarjakuvatarina Muumipeikko ja partiolaiset (1961). Tarinassa Muumipeikko ihastuu partiolaistyttöön, joka kiinnostuu lopulta Muumipeikosta hänen pelastettuaan tämän hengen. Mustasukkainen Niiskuneiti kuitenkin paljastaa tytölle Muumipeikon erikoisia tapoja, minkä seurauksena partiolaistyttö siirtyy uuden ihastuksensa kanssa kansantanssien pariin. Lopulta Muumipeikko palaa Niiskuneidin luo, ja yhdessä he tanssivat kukkaniityllä. Kokoelman kuvituksessa on hyödynnetty lisäksi elementtejä Tove Janssonin sarjakuvista Muumiperhe ja meri (1957) sekä Aloitamme uuden elämän (1956).

Lisätiedot

  • Nimi

    • Kesätanssit

  • Tuotekategoria

    • Muumikulho

  • Järjestysnumero

    • 81

  • Valmistusvuosi

    • 2026

  • Teema

    • Erikoistuotteet

  • Valmistaja

    • Arabia

  • Esineen muotoilija

    • Kaj Franck

  • Hahmot

    • Muumipeikko

    • Niiskuneiti

    • Nipsu

  • Alkuperäiskuvitus

    • Sarjakuva #8 - Aloitamme uuden elämän (1956) - Tove Jansson

    • Sarjakuva #12 - Muumiperhe ja meri (1957) - Tove Jansson

    • Sarjakuva #11 - Muumipeikko ja partiolaiset (1961) - Lars Jansson

  • Mitat

    • Korkeus: 4.5, Leveys: 14.8, Halkaisija: 14.8 cm

  • Paino

    • 320 g

  • Tilavuus

    • 450 ml

  • Väri

    • Vaaleansininen

  • Valmistusmateriaali

    • Vitroposliini

  • Type

    • Kulho

Suunnittelijat

Kaj Franck

Kaj Franck

Kaj Franck syntyi 9. marraskuuta 1911 Viipurissa. Hän oli yksi kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisia lasi- ja keramiikkamuotoilijoita. Vuonna 1932 Franck valmistui Taideteollisuuskeskuskoulusta huonekalupiirtäjäksi. Valmistumisen jälkeen Franck toimi luettelopiirtäjänä, sisustussuunnittelijana, näyteikkunasomistajana, sekä kalustesuunnittelijana. Franck toimi Nuutajärven lasitehtaan taiteellisena johtajana vuosina 1950–1973. Tämän lisäksi hän toimi opettajana Taiteellisessa oppilaitoksessa vuonna 1945 ja myöhemmin sen taiteellisena johtajana vuosina 1960–1969. Kaj Franck on suunnitellut tuotteita muun muassa Arabialle, Iittalalle ja Artekille. Franckin tunnetuimpia töitä ovat Kilta-sarja, Teema-sarja ja Kartio-lasit. Kaj Franck voitti uransa aikana useita palkintoja ja sai tunnustuksia suunnittelutöistään esimerkiksi Milanon triennaalista vuosina 1951, 1954 ja Milanon triennaalin Grand Prix’n vuonna 1957. Hän on saanut myös Compasso d’Oro -palkinnon, Lunning -palkinnon, Prinssi Eugenin mitalin ja Pro Finlandian. Vuonna 1972 hän sai professorin arvonimen ja Lontoon Royal College of Artin kunniatohtorin tittelin vuonna 1983. Kaj Franckin mukaan on myös nimetty katu Helsingin Arabianrannassa. Kaj Franck menehtyi sairaskohtaukseen vuonna 1989 ollessaan 77-vuotias.

Hahmot

Muumipeikko

Muumipeikko

Muumipeikko on rakastettava ja iloinen olento, joka uhkuu seikkailunhalua. Muumipeikko on aina siellä missä tapahtuu. Hän välittää kovasti ystävistään ja haluaa, että kaikilla hänen lähimmillään on hyvä olla. Muiden muumien tavoin hän myös rakastaa merta. Muumipeikon perusluonne on selkeä yhdistelmä isänsä Muumipapan rohkeutta ja äitinsä Muumimamman myötätuntoa. Muumipeikolle paras paikka maailmassa on Muumilaakso ja hän löytää sieltä aina uusia seikkailuja. Muumipeikon seikkailunhalu ja pelottomuus vievät hänet kuitenkin useasti Muumilaakson ulkopuolelle. Muumipeikon tunnistaa pyöreästä muodosta ja tupsuhännästä. Nuoresta iästään huolimatta Muumipeikko on kohdannut rakkauden ylä- ja alamäet tyttöystävänsä Niiskuneidin kanssa. Muumipeikko esiintyi ensimmäisen kerran Tove Janssonin kirjassa Muumit ja suuri tuhotulva.

Nipsu

Nipsu

Hieman pelokkaana ja kilttinä olentona tunnettu Nipsu asustelee myös Muumitalossa ja on mukana monissa muumien seikkailuissa. Nipsu rakastaa kaikkea kiiltävää ja arvokasta, välillä niistä hullaantuen. Hänellä on haaveena tulla rikkaaksi, mutta toistaiseksi suunnitelmat eivät ole tuottaneet tulosta. Nipsu rakastaa myös ruokaa ja on aina siellä, missä herkut tuoksuvat. Toisin kuin monet muut Muumilaakson asukkaat, Nipsu kammoksuu vettä. Nipsu innostuu nopeasti asioista, mutta kyllästyy sitäkin nopeammin, jos niiden eteen tarvitaan raskaita ponnisteluja. Nipsun vanhemmat Hosuli ja Sosuli kadottivat hänet Nipsun ollessa hyvin nuori. Muumiperhe löysi hänet sattumalta ja otti Nipsun huostaansa. Nipsulla on suippokorvat ja pitkä häntä. Nipsu esiintyi ensimmäisen kerran Tove Janssonin kirjassa Muumit ja suuri tuhotulva.

Niiskuneiti

Niiskuneiti

Niiskuneiti on nuori ja hieman ailahteleva persoona, joka on aina täynnä yllätyksiä. Niiskuneiti on Muumipeikon ystävä ja lemmitty. Niiskuneidillä on veli nimeltä Niisku ja he molemmat kuuluvat Niiskujen sukuun. Niiskut vaihtavat väriään tunteidensa mukaan. Niiskuneiti muuttuu vihreäksi järkyttyessään. Niiskuneiti on ikuinen haaveilija, joka unelmoi usein romantiikasta ja unelmiensa prinssistä. Niiskuneidin hieman turhamainen ja keimaileva luonne saattaa usein ärsyttää muita, mutta itsepäisyys saattaa joskus osoittautua hyvinkin hyödylliseksi. Niiskuneidin tunnistaa hänen kauniin kultaisista otsahiuksistaan ja nilkkarenkaastaan. Niiskuneiti esiintyi ensimmäisen kerran Tove Janssonin kirjassa Muumipeikko ja pyrstötähti.

Pidätkö näkemästäsi?