Arabia Muumilautanen #87
Hellyys (2026–)
Hinta-arvio
<100 käyttäjällä on tämä kokoelmassa
Hellyys-muumilautanen on Moomin Arabian vuoden 2026 uutuus ja osa Klassikko-sarjaa, joka jää jatkuvaan tuotantoon. Lautasen halkaisija on 19 cm. Hellyys-kokoelma julkaistiin samanaikaisesti Sydänkäpys...
Hellyys-muumilautanen on Moomin Arabian vuoden 2026 uutuus ja osa Klassikko-sarjaa, joka jää jatkuvaan tuotantoon. Lautasen halkaisija on 19 cm. Hellyys-kokoelma julkaistiin samanaikaisesti Sydänkäpyset-kokoelman kanssa alkuvuonna 2026. Hellyys-lautasen teemana on rakkaus, jota kuvataan erityisesti empaattisuuden, kiltteyden ja lempeyden kautta. Kuvitus pohjautuu Tove Janssonin sarjakuvatarinaan Yksinäinen saari vuodelta 1955. Lautasen kuvituksessa Muumit kohtaavat rannalle haaksirikkoutuneita merirosvoja, joiden alkuperäinen röyhkeys sulaa Muumimamman lempeän luonteen ansiosta. Lopulta merirosvot liittyvät mukaan auttamaan puutarha-askareissa. Lautasessa nähdään myös puuta halaava Muumipeikko sekä kissaa hellästi paijaava Niiskuneiti. Vihreän ja vaaleanpunaisen sävyt kiertävät lautasen kuvitusta ja korostavat kokoelman sydäntä lämmittävää tunnelmaa. Laajaan Hellyys-kokoelmaan kuuluu lautasen lisäksi muki, kulho, minimuki ja tarjotin.
Lisätiedot
Nimi
Hellyys
Tuotekategoria
Muumilautanen
Järjestysnumero
87
Valmistusvuosi
2026–
Valmistaja
Arabia
Esineen muotoilija
Kaj Franck
Hahmot
Muumipeikko
Niiskuneiti
Mitat
Korkeus: 2.8, Leveys: 19.0 cm
Paino
380 g
Väri
Vihreä
Valmistusmateriaali
Vitroposliini
Type
Lautanen
Suunnittelijat
Kaj Franck
Kaj Franck syntyi 9. marraskuuta 1911 Viipurissa. Hän oli yksi kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisia lasi- ja keramiikkamuotoilijoita. Vuonna 1932 Franck valmistui Taideteollisuuskeskuskoulusta huonekalupiirtäjäksi. Valmistumisen jälkeen Franck toimi luettelopiirtäjänä, sisustussuunnittelijana, näyteikkunasomistajana, sekä kalustesuunnittelijana. Franck toimi Nuutajärven lasitehtaan taiteellisena johtajana vuosina 1950–1973. Tämän lisäksi hän toimi opettajana Taiteellisessa oppilaitoksessa vuonna 1945 ja myöhemmin sen taiteellisena johtajana vuosina 1960–1969. Kaj Franck on suunnitellut tuotteita muun muassa Arabialle, Iittalalle ja Artekille. Franckin tunnetuimpia töitä ovat Kilta-sarja, Teema-sarja ja Kartio-lasit. Kaj Franck voitti uransa aikana useita palkintoja ja sai tunnustuksia suunnittelutöistään esimerkiksi Milanon triennaalista vuosina 1951, 1954 ja Milanon triennaalin Grand Prix’n vuonna 1957. Hän on saanut myös Compasso d’Oro -palkinnon, Lunning -palkinnon, Prinssi Eugenin mitalin ja Pro Finlandian. Vuonna 1972 hän sai professorin arvonimen ja Lontoon Royal College of Artin kunniatohtorin tittelin vuonna 1983. Kaj Franckin mukaan on myös nimetty katu Helsingin Arabianrannassa. Kaj Franck menehtyi sairaskohtaukseen vuonna 1989 ollessaan 77-vuotias.
Hahmot
Niiskuneiti
Niiskuneiti on nuori ja hieman ailahteleva persoona, joka on aina täynnä yllätyksiä. Niiskuneiti on Muumipeikon ystävä ja lemmitty. Niiskuneidillä on veli nimeltä Niisku ja he molemmat kuuluvat Niiskujen sukuun. Niiskut vaihtavat väriään tunteidensa mukaan. Niiskuneiti muuttuu vihreäksi järkyttyessään. Niiskuneiti on ikuinen haaveilija, joka unelmoi usein romantiikasta ja unelmiensa prinssistä. Niiskuneidin hieman turhamainen ja keimaileva luonne saattaa usein ärsyttää muita, mutta itsepäisyys saattaa joskus osoittautua hyvinkin hyödylliseksi. Niiskuneidin tunnistaa hänen kauniin kultaisista otsahiuksistaan ja nilkkarenkaastaan. Niiskuneiti esiintyi ensimmäisen kerran Tove Janssonin kirjassa Muumipeikko ja pyrstötähti.
Muumipeikko
Muumipeikko on rakastettava ja iloinen olento, joka uhkuu seikkailunhalua. Muumipeikko on aina siellä missä tapahtuu. Hän välittää kovasti ystävistään ja haluaa, että kaikilla hänen lähimmillään on hyvä olla. Muiden muumien tavoin hän myös rakastaa merta. Muumipeikon perusluonne on selkeä yhdistelmä isänsä Muumipapan rohkeutta ja äitinsä Muumimamman myötätuntoa. Muumipeikolle paras paikka maailmassa on Muumilaakso ja hän löytää sieltä aina uusia seikkailuja. Muumipeikon seikkailunhalu ja pelottomuus vievät hänet kuitenkin useasti Muumilaakson ulkopuolelle. Muumipeikon tunnistaa pyöreästä muodosta ja tupsuhännästä. Nuoresta iästään huolimatta Muumipeikko on kohdannut rakkauden ylä- ja alamäet tyttöystävänsä Niiskuneidin kanssa. Muumipeikko esiintyi ensimmäisen kerran Tove Janssonin kirjassa Muumit ja suuri tuhotulva.
