Arabia Muumimuki #13
Joulutervehdys (1997–2002)
Hinta-arvio
Sijoitus toivelistoilla: 4
1000+ käyttäjällä on tämä kokoelmassa
Joulutervehdys-muki tuli saataville jouluna vuonna 1997. Joulutervehdys aloitti erikoismuumimukien sarjan uudella väritystyylillään. Mukin valmistus lopetettiin vuonna 2002. Mukissa on käytetty Tov...
Joulutervehdys-muki tuli saataville jouluna vuonna 1997. Joulutervehdys aloitti erikoismuumimukien sarjan uudella väritystyylillään. Mukin valmistus lopetettiin vuonna 2002. Mukissa on käytetty Tove Janssonin postikorttikuvitusta Unicefille tekemästään teoksesta Rauhanmarssi, vuodelta 1981. Kuvitukset valikoituivat Tove Janssonin Kuusi-novellista ja sarjakuvasta 5# Vaarallinen talvi. Mukissa yhdistyvät Tove Janssonin alkuperäiskuvitus ja Tove Slotten suunnittelutyö.
Lisätiedot
Nimi
Joulutervehdys
Tuotekategoria
Muumimuki
Järjestysnumero
13
Valmistusvuosi
1997–2002
Teemat
90-luku, Erikoistuotteet, Joulu
Valmistaja
Arabia
Pohjaleimat
2 erilaista
Esineen muotoilija
Kaj Franck
Graafinen suunnittelija
Tove Slotte
Hahmot
Muumipeikko
Mymmeli
Niiskuneiti
Pikku Myy
Surku-koira
Vilijonkka
Alkuperäiskuvitus
Sarjakuva #5 - Vaarallinen talvi (1955) - Tove Jansson
Kirja - Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia (1962) - Tove Jansson
Postikortti - Rauhanmarssi (UNICEF 1981) - Tove Jansson
Mitat
Korkeus: 8.1, Leveys: 11.2, Halkaisija: 8.3 cm
Paino
250 g
Tilavuus
300 ml
Värit
Sininen, Valkoinen
Valmistusmateriaali
Vitroposliini
Type
Muki
Esineen pohjaleimat (2)
Suunnittelijat
Kaj Franck
Kaj Franck syntyi 9. marraskuuta 1911 Viipurissa. Hän oli yksi kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisia lasi- ja keramiikkamuotoilijoita. Vuonna 1932 Franck valmistui Taideteollisuuskeskuskoulusta huonekalupiirtäjäksi. Valmistumisen jälkeen Franck toimi luettelopiirtäjänä, sisustussuunnittelijana, näyteikkunasomistajana, sekä kalustesuunnittelijana. Franck toimi Nuutajärven lasitehtaan taiteellisena johtajana vuosina 1950–1973. Tämän lisäksi hän toimi opettajana Taiteellisessa oppilaitoksessa vuonna 1945 ja myöhemmin sen taiteellisena johtajana vuosina 1960–1969. Kaj Franck on suunnitellut tuotteita muun muassa Arabialle, Iittalalle ja Artekille. Franckin tunnetuimpia töitä ovat Kilta-sarja, Teema-sarja ja Kartio-lasit. Kaj Franck voitti uransa aikana useita palkintoja ja sai tunnustuksia suunnittelutöistään esimerkiksi Milanon triennaalista vuosina 1951, 1954 ja Milanon triennaalin Grand Prix’n vuonna 1957. Hän on saanut myös Compasso d’Oro -palkinnon, Lunning -palkinnon, Prinssi Eugenin mitalin ja Pro Finlandian. Vuonna 1972 hän sai professorin arvonimen ja Lontoon Royal College of Artin kunniatohtorin tittelin vuonna 1983. Kaj Franckin mukaan on myös nimetty katu Helsingin Arabianrannassa. Kaj Franck menehtyi sairaskohtaukseen vuonna 1989 ollessaan 77-vuotias.
Tove Slotte
Tove Slotte (s.1957) on suomalainen graafinen suunnittelija ja taiteilija. Koulutukseltaan hän on keraamikko. Slotte työskenteli Arabialla vuosina 1985-1990, ja sen jälkeen hän on toiminut freelance-muotoilijana. Hänet tunnetaan ehkä parhaiten Arabian ja Iittalan muumituotteiden suunnittelijana ja kuvittajana. Tove Slotte on ollut suuri muumifani lapsuudestaan asti. Hän mainitsee, että Tove Janssonin Kuinkas sitten kävikään? on muumikirjoista hänen suosikkinsa. Vuoden 1989 syksystä alkaen Slotte on suunnitellut Arabian muumituotteiden kuvituksia, käyttäen inspiraationa Tove ja Lars Janssonin alkuperäiskuvituksia. Hän on suunnitellut Arabian muumituotteita jo yli 30 vuoden ajan.
Hahmot
Mymmeli
Mymmeli on ystävällinen ja avulias persoona, joka pitää huolta sisaruksistaan. Mymmelin pikkusisko Pikku Myy on luonteelta hyvin erilainen tapaus. Mymmeli on unelmoija, joka haaveilee rakkauden löytämisestä. Hän muistuttaa luonteeltaan hieman enemmän rauhallista Nuuskamuikkusta, joka on Mymmelin velipuoli. Ulkoisesti Mymmeli muistuttaa siskoaan Pikku Myytä, koska pitää hiuksiaan samalla tavoin nutturalla ja pukeutuu pinkkiin mekkoon. Mymmeli esiintyy ensimmäisen kerran Tove Janssonin kirjassa Muumipappa ja urotyöt.
Niiskuneiti
Niiskuneiti on nuori ja hieman ailahteleva persoona, joka on aina täynnä yllätyksiä. Niiskuneiti on Muumipeikon ystävä ja lemmitty. Niiskuneidillä on veli nimeltä Niisku ja he molemmat kuuluvat Niiskujen sukuun. Niiskut vaihtavat väriään tunteidensa mukaan. Niiskuneiti muuttuu vihreäksi järkyttyessään. Niiskuneiti on ikuinen haaveilija, joka unelmoi usein romantiikasta ja unelmiensa prinssistä. Niiskuneidin hieman turhamainen ja keimaileva luonne saattaa usein ärsyttää muita, mutta itsepäisyys saattaa joskus osoittautua hyvinkin hyödylliseksi. Niiskuneidin tunnistaa hänen kauniin kultaisista otsahiuksistaan ja nilkkarenkaastaan. Niiskuneiti esiintyi ensimmäisen kerran Tove Janssonin kirjassa Muumipeikko ja pyrstötähti.
Muumipeikko
Muumipeikko on rakastettava ja iloinen olento, joka uhkuu seikkailunhalua. Muumipeikko on aina siellä missä tapahtuu. Hän välittää kovasti ystävistään ja haluaa, että kaikilla hänen lähimmillään on hyvä olla. Muiden muumien tavoin hän myös rakastaa merta. Muumipeikon perusluonne on selkeä yhdistelmä isänsä Muumipapan rohkeutta ja äitinsä Muumimamman myötätuntoa. Muumipeikolle paras paikka maailmassa on Muumilaakso ja hän löytää sieltä aina uusia seikkailuja. Muumipeikon seikkailunhalu ja pelottomuus vievät hänet kuitenkin useasti Muumilaakson ulkopuolelle. Muumipeikon tunnistaa pyöreästä muodosta ja tupsuhännästä. Nuoresta iästään huolimatta Muumipeikko on kohdannut rakkauden ylä- ja alamäet tyttöystävänsä Niiskuneidin kanssa. Muumipeikko esiintyi ensimmäisen kerran Tove Janssonin kirjassa Muumit ja suuri tuhotulva.
Surku-koira
Surku-koira on pikkuruinen, viittaan ja myssyyn sonnustaunut koira, joka asustaa uimahuoneen komerossa. Sarjakuvissa Surku-koira kuuluu Miskalle (Miisa), mutta Muumilaakson tarinoita -sarjan Talven vieraita -jaksossa Reippailija-Hemuli ottaa Surkun mukaansa lähtiessään reissuun.
Vilijonkka
Periaatteiden ja järjestyksen ystävä rouva Vilijonkka on huolehtiva ja hermoileva perheenäiti, joka ei halua lastensa joutuvan väärään seuraan. Vilijonkalle sääntöjen noudattaminen on hyvin tärkeää ja hän saattaa usein hermostua pienistäkin vastoinkäymisistä. Vilijonkka rakastaa siivoamista ja järjestystä, joten joskus villisti leikkivät lapset saattavat saada hänet hyvinkin ärtyneeksi. Kuorensa alla Vilijonkka vaikuttaa kuitenkin kadehtivan muumien rentoa ja huoletonta elämäntyyliä. Vilijonkka asuu aidatussa talossa Muumilaaksossa, kolmen lapsensa kanssa. Hän pukeutuu punaiseen leninkiin, tupsulliseen hattuun ja kantaa mukanaan käsilaukkua. Myös Vilijonkan lapset on aina puettu yhteneväisiin vaatteisiin. Vilijonkka esiintyi ensimmäisen kerran, Tove Janssonin kuvakirjassa Kuinkas sitten kävikään?
Pikku Myy
Muumitalossa asusteleva Pikku Myy on muumiperheen jäsen, vaikka hän ei ole muumien sukua. Vanhempi Mymmeli on hänen äitinsä, Mymmeli nuorempi hänen siskonsa ja Nuuskamuikkunen on hänen velipuolensa. Huolimatta pienestä koostaan Pikku Myy on luonteeltaan uskalias, peloton ja rohkea. Pikku Myy on tunnettu ärhäkkyydestään ja piikikkäästä huumorintajustaan. Pikku Myy päättää aina omista asioistaan ja tekee niin kuin itse parhaaksi näkee. Hän ei anna epäjärjestyksen häiritä ja mielellään viettää aikaansa ahtaissa ja erikoisissa paikoissa, mihin monet muut eivät edes mahtuisi. Pikku Myy on myös äärimmäisen utelias ja rakastaa salaisuuksia, niitä kuitenkin visusti varjellen. Pikku Myyn tunnistaa hänen oranssista nutturastaan, sekä punaisesta mekostaan. Pikku Myy esiintyi ensimmäisen kerran Tove Janssonin kirjassa Muumipapan urotyöt.
