Arabia Muumimuki #80
Muumilaakso (2017)
Hinta-arvio
5000+ käyttäjällä on tämä kokoelmassa
Maailman toistaiseksi ensimmäisen ja ainoan Muumimuseon kunniaksi Arabia julkaisi ensimmäisen muumiaiheisen taidemukinsa keväällä 2017. Museon kanssa yhteistyönä luodulla mukilla haluttiin huomioida T...
Maailman toistaiseksi ensimmäisen ja ainoan Muumimuseon kunniaksi Arabia julkaisi ensimmäisen muumiaiheisen taidemukinsa keväällä 2017. Museon kanssa yhteistyönä luodulla mukilla haluttiin huomioida Tove Janssonin taidekokoelma. Jansson lahjoitti kokoelmansa Tampereen taidemuseolle vuonna 1986. Mukin kuvituksessa on käytettyä Tove Janssonin värikästä akvarellia, joka alun perin julkaistiin ranskankielisen Taikurin Hattu-romaanin kansikuvana vuonna 1968. Mukin kuvitukseen on käytetty kaikkia kahtakymmentäseitsemää alkuperäisen gaussipiirroksen sävyä, mikä tekee tästä toteutuksesta poikkeuksellisen. Myös tämän mukin pohjassa on erikoispohjaleima perinteisen maalaavan Muumin sijaan. Pohjaleimassa on Muumimuseon logossa esiintyvä Muumipeikko. Mukia myytiin aluksi viikon ajan yksinoikeudella Muumimuseon yhteydessä toimivan Tampere-talon Shopissa. Sen jälkeen mukin myynti vapautui kaikille Arabian jälleenmyyjille.
Lisätiedot
Nimi
Muumilaakso
Tuotekategoria
Muumimuki
Järjestysnumero
80
Valmistusvuosi
2017
Teema
Erikoistuotteet
Valmistaja
Arabia
Pohjaleima
1 erilaista
Tarra
Muumi muki 0,3L Muumilaakso 2017 - Moomin mug 0,3L Moominvalley 2017 - ERIKOISTUOTE - SPECIAL PRODUCT 2017
Esineen muotoilija
Kaj Franck
Graafinen suunnittelija
Arabia
Hahmot
Hattivatit
Hemuli
Muumimamma
Muumipappa
Muumipeikko
Mörkö
Niiskuneiti
Nipsu
Nuuskamuikkunen
Samu
Taikuri
Tiuhti ja Viuhti
Alkuperäiskuvitus
Kirja - Taikurin hattu (1948) - Tove Jansson
Mitat
Korkeus: 8.1, Leveys: 11.2, Halkaisija: 8.3 cm
Paino
250 g
Tilavuus
300 ml
Värit
Tummanvihreä, Vihreä, Monivärinen
Valmistusmateriaali
Vitroposliini
Type
Muki
Esineen pohjaleimat (1)
Suunnittelijat
Kaj Franck
Kaj Franck syntyi 9. marraskuuta 1911 Viipurissa. Hän oli yksi kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisia lasi- ja keramiikkamuotoilijoita. Vuonna 1932 Franck valmistui Taideteollisuuskeskuskoulusta huonekalupiirtäjäksi. Valmistumisen jälkeen Franck toimi luettelopiirtäjänä, sisustussuunnittelijana, näyteikkunasomistajana, sekä kalustesuunnittelijana. Franck toimi Nuutajärven lasitehtaan taiteellisena johtajana vuosina 1950–1973. Tämän lisäksi hän toimi opettajana Taiteellisessa oppilaitoksessa vuonna 1945 ja myöhemmin sen taiteellisena johtajana vuosina 1960–1969. Kaj Franck on suunnitellut tuotteita muun muassa Arabialle, Iittalalle ja Artekille. Franckin tunnetuimpia töitä ovat Kilta-sarja, Teema-sarja ja Kartio-lasit. Kaj Franck voitti uransa aikana useita palkintoja ja sai tunnustuksia suunnittelutöistään esimerkiksi Milanon triennaalista vuosina 1951, 1954 ja Milanon triennaalin Grand Prix’n vuonna 1957. Hän on saanut myös Compasso d’Oro -palkinnon, Lunning -palkinnon, Prinssi Eugenin mitalin ja Pro Finlandian. Vuonna 1972 hän sai professorin arvonimen ja Lontoon Royal College of Artin kunniatohtorin tittelin vuonna 1983. Kaj Franckin mukaan on myös nimetty katu Helsingin Arabianrannassa. Kaj Franck menehtyi sairaskohtaukseen vuonna 1989 ollessaan 77-vuotias.
Arabia
Arabia oli suomalainen 1873 perustettu fajanssin ja posliinin käsittelyyn erikoistunut muotoiluyritys. Yhtiön tuotevalikoiman muodostavat suositut astiasarjat ja designtuotteet. Arvostettuja Arabia-tuotteita määrittävät ajaton ja vahva muotoilu sekä aidosta kuluttajalähtöisyydestä kumpuava käytännöllisyys. Useat merkittävät muotoilijat, kuten Kaj Franck ja Birger Kaipiainen, ovat suunnitelleet Arabialle tuotteita, ja Arabia on voittanut lukuisia muotoilualan palkintoja. Arabia siirtyi Hackmanin omistukseen vuonna 1990, ja siitä tuli yksi Hackmanin tavaramerkeistä.
Hahmot
Muumimamma
Muumimamma on rakastettava ja lempeä äitihahmo, jonka rauhallinen luonne sopii hyvin vastapainoksi muumiperheen muuten hyvin räikeään ja vilkkaaseen kokonaisuuteen. Muumimamma on rakastava ja välittävä persoona, joka haluaa pelkästään hyvää kaikille eläville olennoille. Muumimamma arvostaa jokaisen erilaisuutta ja on aina oikeudenmukainen. Muumimammaa pidetään hyvin luotettavana ja avuliaana Muumilaakson muiden asukkaiden keskuudessa. Häneltä ei myöskään koskaan lopu kotiaskareet kesken, sillä hän puuhastelee hyvin mielellään esimerkiksi keittiössä ja puutarhassaan. Muumimammalla on hämmästyttävä kyky löytää hyvät puolet myös vastoinkäymisistä. Muumimammalle tärkeitä vaatekappaleita ja esineitä ovat hänen käsilaukkunsa ja esiliinansa. Hänen käsilaukustaan löytyy tarvikkeita jokaisen tilanteen varalle. Muumimamma esiintyy lähes jokaisessa muumikirjassa.
Muumipappa
Muumipappa on muumiperheen päättäväinen ja oikeudenmukainen selkäranka. Muumipappa tunnetaan seikkailijana, jolla on tuhansia tarinan arvoisia kokemuksia nuoruusvuosiltaan. Muumipappa on ajattelija, joka kirjoittaa ylös pohtimiaan asioita ja haluaa aina olla tietoinen mitä hänen ympärillään tapahtuu. Muumipapalle perhe on kaikki kaikessa, ja hän on valmis tekemään mitä tahansa rakkaimpiensa eteen. Hän on asettunut jo aloilleen Muumilaaksoon ja tykkää rauhallisesta elämästä, kuitenkin aina haikeasti muistellen villejä seikkailujaan. Muumipappa myös rakastaa merta ja pitää itseään hyvänä kalastajana ja purjehtijana. Hän tykkää käyttää kävelykeppiä ja Muumipappaa ei juuri koskaan nähdään ilman silinterihattuaan. Muumipappa esiintyi ensimmäisen kerran Tove Janssonin kirjassa Muumit ja suuri tuhotulva.
Hemuli
Hemulit tunnetaan Muumilaaksossa hieman jääräpäisinä, määräilevinä ja järjestystä arvostavina hahmoina. Hemulit ovat huonoja huomioimaan muiden mielipiteitä, eivätkä ymmärrä laisinkaan huumoria. Hemuli rakastaa keräilyä ja uppoutuu siihen kokonaisvaltaisesti. Hemuli tykkää keräillä esimerkiksi postimerkkejä ja kasveja. Täydellisen kokoelman haaliminen voi muuttua hyvin pakkomielteiseksi. Kun kokoelma on valmis, Hemuli löytää hyvin nopeasti uuden keräilyprojektin. Ulkoisesti hemulit muistuttavat hieman muumeja, mutta ovat isokokoisempia. Hemulit esiintyivät ensimmäisen kerran Tove Janssonin kirjassa Muumit ja suuri tuhotulva.
Hattivatit
Suurissa laumoissa ja äänettömästi vaeltavat hattivatit ovat omituisia olentoja. Hattivatit eivät syö mitään, eivät puhu mitään, eivätkä ne myöskään nuku. Hattivatteja kiinnostaa vain kulkeminen eteenpäin, kohti taivaanrantaa ja edemmäs. Hattivattien ulkomuoto muistuttaa kapeaa ja suippoa sientä, jolla on pienet kädet ja silmät. Ukonilmalla hattivatit muuttuvat sähkönjohdattimiksi, ja niitä on syytä välttää. Muutoin hattivatit ovat vaarattomia. Juhannuksena hattivatit kokoontuvat omalle saarelleen, jonka jälkeen ne jatkavat loputonta vaellustaan. Hattivatit nähtiin ensimmäisen kerran Tove Janssonin kirjassa Muumit ja suuri tuhotulva.
Tiuhti ja Viuhti
Erottamattomat Tiuhti ja Viuhti ovat mielenkiintoinen parivaljakko. He kulkevat lähes aina käsi kädessä ja heidän puhetyylinsä on niin omituinen, että aluksi vain Hemuli pystyi saamaan siitä selvää. Pienen kokonsa vuoksi Tiuhti ja Viuhti viettävät yleensä aikaa ahtaissa ja suojaisissa paikoissa. He ovat luonteeltaan ystävällisiä, mutta eivät kuitenkaan liian avoimia. He tykkäävät omistaa tavaroita ja omia muiden omaisuutta itselleen. Tiuhti ja Viuhti ovat muuten lähes identtisiä, mutta Tiuhti käyttää päässään punaista hattua. He myös kantavat mukanaan matkalaukkua. Tiuhti ja Viuhti tavattiin Tove Janssonin kirjassa Taikurin Hattu.
Nuuskamuikkunen
Huuliharppua soittava, kalastusta ja vaeltamista rakastava Nuuskamuikkunen on tyyni ja rauhallinen oman polkunsa kulkija. Nuuskamuikkusen koko omaisuus kulkee mukana repussa ja hän tykkää elää yksinkertaista elämää. Nuuskamuikkuselle vapaus on tärkeää ja hän haluaa tehdä asiat omalla tavallaan. Viisas ja pohdiskeleva Nuuskamuikkunen on hyvin suosittu ja ihailtu hahmo, erityisesti pienempien ja pelokkaampien Muumilaakson asukkaiden keskuudessa. Aina talvisin marraskuun tienoilla Nuuskamuikkunen lähtee vaeltamaan kohti etelää. Hänen paras ystävänsä Muumipeikko jää odottamaan Nuuskamuikkusen paluuta keväällä. Mymmeli nuorempi ja Pikku Myy ovat Nuuskamuikkusen sisarpuolia. Vaikka Nuuskamuikkunen viihtyy hyvin yksinään, hän ei kuitenkaan välttele muiden seuraa. Nuuskamuikkusen tunnistaa hänen vihreästä takista ja lierihatustaan. Nuuskamuikkunen tuli tunnetuksi Tove Janssonin kirjasta Muumipeikko ja pyrstötähti.
Muumipeikko
Muumipeikko on rakastettava ja iloinen olento, joka uhkuu seikkailunhalua. Muumipeikko on aina siellä missä tapahtuu. Hän välittää kovasti ystävistään ja haluaa, että kaikilla hänen lähimmillään on hyvä olla. Muiden muumien tavoin hän myös rakastaa merta. Muumipeikon perusluonne on selkeä yhdistelmä isänsä Muumipapan rohkeutta ja äitinsä Muumimamman myötätuntoa. Muumipeikolle paras paikka maailmassa on Muumilaakso ja hän löytää sieltä aina uusia seikkailuja. Muumipeikon seikkailunhalu ja pelottomuus vievät hänet kuitenkin useasti Muumilaakson ulkopuolelle. Muumipeikon tunnistaa pyöreästä muodosta ja tupsuhännästä. Nuoresta iästään huolimatta Muumipeikko on kohdannut rakkauden ylä- ja alamäet tyttöystävänsä Niiskuneidin kanssa. Muumipeikko esiintyi ensimmäisen kerran Tove Janssonin kirjassa Muumit ja suuri tuhotulva.
Niiskuneiti
Niiskuneiti on nuori ja hieman ailahteleva persoona, joka on aina täynnä yllätyksiä. Niiskuneiti on Muumipeikon ystävä ja lemmitty. Niiskuneidillä on veli nimeltä Niisku ja he molemmat kuuluvat Niiskujen sukuun. Niiskut vaihtavat väriään tunteidensa mukaan. Niiskuneiti muuttuu vihreäksi järkyttyessään. Niiskuneiti on ikuinen haaveilija, joka unelmoi usein romantiikasta ja unelmiensa prinssistä. Niiskuneidin hieman turhamainen ja keimaileva luonne saattaa usein ärsyttää muita, mutta itsepäisyys saattaa joskus osoittautua hyvinkin hyödylliseksi. Niiskuneidin tunnistaa hänen kauniin kultaisista otsahiuksistaan ja nilkkarenkaastaan. Niiskuneiti esiintyi ensimmäisen kerran Tove Janssonin kirjassa Muumipeikko ja pyrstötähti.
Taikuri
Mystinen Taikuri elää korkean vuoren päällä, jalokivillä täytetyssä talossa, jossa ei ole lainkaan kattoa. Iltaisin hän ratsastaa mustalla lentävällä pantterillaan, etsien arvokkaita rubiineja. Taikuri haluaa pakkomielteisesti löytää Kuningasrubiinin, hän haluaa sitä enemmän kuin mitään muuta. Aluksi Muumiperhe pelkäsi taikuria, mutta lopulta he ystävystyivät. Taikuri pystyy muuttumaan taikavoimiensa avulla miksi tahansa, mutta yleensä hän kuitenkin esiintyy vanhana parrakkaana miehenä, jolla on viitta, silinterihattu ja valkoiset hansikkaat. Taikuri tuli tutuksi Tove Janssonin kirjasta Taikurin hattu.
Mörkö
Pelottava Mörkö on mystinen Muumilaakson olento, jota monet pelkäävät hänen hirveän olemuksensa takia. Mörkö välittää ympärilleen kylmyyttä ja jopa maa jäätyy hänen allaan. Mörkö ei juuri koskaan puhu mitään ja liikkuu missä haluaa, kysymättä lupaa keneltäkään. Kukaan ei tiedä paljoa Möröstä, koska hän ei yleensä pidä kenestäkään ja muutkaan eivät pidä hänestä. Muumit suhtautuvat Mörköön pelokkaasti, mutta myös säälivästi. Mörön tunnistaa hänen isosta vartalostaan, suurista silmistä ja nenästä, sekä leveästä hammasrivistä. Mörkö esiintyi ensimmäisen kerran Tove Janssonin kirjassa Taikurin hattu.
Nipsu
Hieman pelokkaana ja kilttinä olentona tunnettu Nipsu asustelee myös Muumitalossa ja on mukana monissa muumien seikkailuissa. Nipsu rakastaa kaikkea kiiltävää ja arvokasta, välillä niistä hullaantuen. Hänellä on haaveena tulla rikkaaksi, mutta toistaiseksi suunnitelmat eivät ole tuottaneet tulosta. Nipsu rakastaa myös ruokaa ja on aina siellä, missä herkut tuoksuvat. Toisin kuin monet muut Muumilaakson asukkaat, Nipsu kammoksuu vettä. Nipsu innostuu nopeasti asioista, mutta kyllästyy sitäkin nopeammin, jos niiden eteen tarvitaan raskaita ponnisteluja. Nipsun vanhemmat Hosuli ja Sosuli kadottivat hänet Nipsun ollessa hyvin nuori. Muumiperhe löysi hänet sattumalta ja otti Nipsun huostaansa. Nipsulla on suippokorvat ja pitkä häntä. Nipsu esiintyi ensimmäisen kerran Tove Janssonin kirjassa Muumit ja suuri tuhotulva.
Samu
Samu on Muumilaakson pieni ja tumma otus, joka seuraa usein Muumipeikkoa. Hän on hiljainen kaveri ja puhuu harvoin. Ulkonäöltään Samu muistuttaa jonkin verran Nipsua, mutta hän on kokonaan musta ja tuntuvasti pienempi. Valkomahainen versio Samusta on hänen serkkunsa. Hän poistuu sarjakuvista Samun tilalta, koska kertoo menevänsä naimisiin.
