Arabia Muumimuki #171
Opera (2025–)
Hinta-arvio
500+ käyttäjällä on tämä kokoelmassa
Muumimuki Opera on kevään 2025 erikoisuutuus, joka on saatavilla vain Japanissa. Muki kuuluu Scopelle suunniteltuun rajoitetun erän Opera-kokoelmaan, joka julkaistaan 1. huhtikuuta 2025. Opera-muki...
Muumimuki Opera on kevään 2025 erikoisuutuus, joka on saatavilla vain Japanissa. Muki kuuluu Scopelle suunniteltuun rajoitetun erän Opera-kokoelmaan, joka julkaistaan 1. huhtikuuta 2025. Opera-mukin kuvituksessa Muumit harjoittelevat oopperalaulua, ja mukin kuvitus perustuu Tove Janssonin suunnittelemaan julisteeseen ja vihkoseen, jotka hän laati maailman ensimmäistä Muumi-oopperaa varten. Kuvituksen on toteuttanut Moomin Arabian kuvittaja Parvati Pillai, ja se pohjautuu Toven alkuperäisiin piirroksiin. Vaaleankeltaisen Opera-mukin A-puolella Muumipeikko esiintyy oopperaviitassa, sulkakoristeisessa hatussa ja harppu käpälissään. Taustalla näkyvät Nuuskamuikkunen, Muumimamma ja Muumipappa, jotka kirjoittavat oopperan käsikirjoitusta. B-puolella esiintyvät Vilijonkka, hattivatit, Pikku Myy sekä oopperan yllättävä tähti Miisa. Mukin yläosaa kiertää koristeellinen kuvio, ja pohjassa on erityinen leima. Muki on osa Kaj Franckin suunnittelemaa Teema-sarjaa. Opera-kokoelmaan kuuluu mukin lisäksi kaksi lautasta, jotka ovat saatavilla ainoastaan Scopen kanavien kautta Japanissa.
Lisätiedot
Nimi
Opera
Tunnetaan myös nimellä
Ooppera
Tuotekategoria
Muumimuki
Järjestysnumero
171
Valmistusvuosi
2025–
Teema
Erikoistuotteet
Valmistaja
Arabia
Esineen muotoilija
Kaj Franck
Graafinen suunnittelija
Parvati Pillai
Hahmot
Hattivatit
Muumimamma
Muumipeikko
Nuuskamuikkunen
Pikku Myy
Primadonnan hevonen
Mitat
Korkeus: 8.1, Leveys: 11.2, Halkaisija: 8.3 cm
Paino
250 g
Tilavuus
300 ml
Väri
Keltainen
Valmistusmateriaali
Vitroposliini
Type
Muki
Suunnittelijat
Kaj Franck
Kaj Franck syntyi 9. marraskuuta 1911 Viipurissa. Hän oli yksi kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisia lasi- ja keramiikkamuotoilijoita. Vuonna 1932 Franck valmistui Taideteollisuuskeskuskoulusta huonekalupiirtäjäksi. Valmistumisen jälkeen Franck toimi luettelopiirtäjänä, sisustussuunnittelijana, näyteikkunasomistajana, sekä kalustesuunnittelijana. Franck toimi Nuutajärven lasitehtaan taiteellisena johtajana vuosina 1950–1973. Tämän lisäksi hän toimi opettajana Taiteellisessa oppilaitoksessa vuonna 1945 ja myöhemmin sen taiteellisena johtajana vuosina 1960–1969. Kaj Franck on suunnitellut tuotteita muun muassa Arabialle, Iittalalle ja Artekille. Franckin tunnetuimpia töitä ovat Kilta-sarja, Teema-sarja ja Kartio-lasit. Kaj Franck voitti uransa aikana useita palkintoja ja sai tunnustuksia suunnittelutöistään esimerkiksi Milanon triennaalista vuosina 1951, 1954 ja Milanon triennaalin Grand Prix’n vuonna 1957. Hän on saanut myös Compasso d’Oro -palkinnon, Lunning -palkinnon, Prinssi Eugenin mitalin ja Pro Finlandian. Vuonna 1972 hän sai professorin arvonimen ja Lontoon Royal College of Artin kunniatohtorin tittelin vuonna 1983. Kaj Franckin mukaan on myös nimetty katu Helsingin Arabianrannassa. Kaj Franck menehtyi sairaskohtaukseen vuonna 1989 ollessaan 77-vuotias.
Parvati Pillai
Intian Keralassa vuonna 1989 syntynyt Parvati Pillai on visuaalinen ja luova suunnittelija, joka on intohimoinen kuvittamisesta, tarinankerronnasta ja brändinrakennuksesta. Parvati Pillai aloitti työt muumimukien suunnittelijana ja kuvittajana Fiskars Groupilla vuonna 2022.
Hahmot
Muumipeikko
Muumipeikko on rakastettava ja iloinen olento, joka uhkuu seikkailunhalua. Muumipeikko on aina siellä missä tapahtuu. Hän välittää kovasti ystävistään ja haluaa, että kaikilla hänen lähimmillään on hyvä olla. Muiden muumien tavoin hän myös rakastaa merta. Muumipeikon perusluonne on selkeä yhdistelmä isänsä Muumipapan rohkeutta ja äitinsä Muumimamman myötätuntoa. Muumipeikolle paras paikka maailmassa on Muumilaakso ja hän löytää sieltä aina uusia seikkailuja. Muumipeikon seikkailunhalu ja pelottomuus vievät hänet kuitenkin useasti Muumilaakson ulkopuolelle. Muumipeikon tunnistaa pyöreästä muodosta ja tupsuhännästä. Nuoresta iästään huolimatta Muumipeikko on kohdannut rakkauden ylä- ja alamäet tyttöystävänsä Niiskuneidin kanssa. Muumipeikko esiintyi ensimmäisen kerran Tove Janssonin kirjassa Muumit ja suuri tuhotulva.
Muumimamma
Muumimamma on rakastettava ja lempeä äitihahmo, jonka rauhallinen luonne sopii hyvin vastapainoksi muumiperheen muuten hyvin räikeään ja vilkkaaseen kokonaisuuteen. Muumimamma on rakastava ja välittävä persoona, joka haluaa pelkästään hyvää kaikille eläville olennoille. Muumimamma arvostaa jokaisen erilaisuutta ja on aina oikeudenmukainen. Muumimammaa pidetään hyvin luotettavana ja avuliaana Muumilaakson muiden asukkaiden keskuudessa. Häneltä ei myöskään koskaan lopu kotiaskareet kesken, sillä hän puuhastelee hyvin mielellään esimerkiksi keittiössä ja puutarhassaan. Muumimammalla on hämmästyttävä kyky löytää hyvät puolet myös vastoinkäymisistä. Muumimammalle tärkeitä vaatekappaleita ja esineitä ovat hänen käsilaukkunsa ja esiliinansa. Hänen käsilaukustaan löytyy tarvikkeita jokaisen tilanteen varalle. Muumimamma esiintyy lähes jokaisessa muumikirjassa.
Nuuskamuikkunen
Huuliharppua soittava, kalastusta ja vaeltamista rakastava Nuuskamuikkunen on tyyni ja rauhallinen oman polkunsa kulkija. Nuuskamuikkusen koko omaisuus kulkee mukana repussa ja hän tykkää elää yksinkertaista elämää. Nuuskamuikkuselle vapaus on tärkeää ja hän haluaa tehdä asiat omalla tavallaan. Viisas ja pohdiskeleva Nuuskamuikkunen on hyvin suosittu ja ihailtu hahmo, erityisesti pienempien ja pelokkaampien Muumilaakson asukkaiden keskuudessa. Aina talvisin marraskuun tienoilla Nuuskamuikkunen lähtee vaeltamaan kohti etelää. Hänen paras ystävänsä Muumipeikko jää odottamaan Nuuskamuikkusen paluuta keväällä. Mymmeli nuorempi ja Pikku Myy ovat Nuuskamuikkusen sisarpuolia. Vaikka Nuuskamuikkunen viihtyy hyvin yksinään, hän ei kuitenkaan välttele muiden seuraa. Nuuskamuikkusen tunnistaa hänen vihreästä takista ja lierihatustaan. Nuuskamuikkunen tuli tunnetuksi Tove Janssonin kirjasta Muumipeikko ja pyrstötähti.
Pikku Myy
Muumitalossa asusteleva Pikku Myy on muumiperheen jäsen, vaikka hän ei ole muumien sukua. Vanhempi Mymmeli on hänen äitinsä, Mymmeli nuorempi hänen siskonsa ja Nuuskamuikkunen on hänen velipuolensa. Huolimatta pienestä koostaan Pikku Myy on luonteeltaan uskalias, peloton ja rohkea. Pikku Myy on tunnettu ärhäkkyydestään ja piikikkäästä huumorintajustaan. Pikku Myy päättää aina omista asioistaan ja tekee niin kuin itse parhaaksi näkee. Hän ei anna epäjärjestyksen häiritä ja mielellään viettää aikaansa ahtaissa ja erikoisissa paikoissa, mihin monet muut eivät edes mahtuisi. Pikku Myy on myös äärimmäisen utelias ja rakastaa salaisuuksia, niitä kuitenkin visusti varjellen. Pikku Myyn tunnistaa hänen oranssista nutturastaan, sekä punaisesta mekostaan. Pikku Myy esiintyi ensimmäisen kerran Tove Janssonin kirjassa Muumipapan urotyöt.
Primadonnan hevonen
Primadonnan hevonen on sirkushevonen, joka puhuu ja jakaa mielellään neuvoja rakkausasioissa. Muumipeikko pelastaa Primadonnan hevosineen, ja rakastuu samalla syvästi Primadonnaan. Primadonna ja Mymmeli saavat kuitenkin Muumipeikon ja Niiskuneidin ymmärtämään, että he kuuluvat toisilleen. Primadonnan hevosella on kukkakuvioinen musta turkki ja pitkä vaalea harja. Primadonnan Hevonen esiintyi Tove Janssonin sarjakuvassa #9 Muumipeikko rakastuu.
Hattivatit
Suurissa laumoissa ja äänettömästi vaeltavat hattivatit ovat omituisia olentoja. Hattivatit eivät syö mitään, eivät puhu mitään, eivätkä ne myöskään nuku. Hattivatteja kiinnostaa vain kulkeminen eteenpäin, kohti taivaanrantaa ja edemmäs. Hattivattien ulkomuoto muistuttaa kapeaa ja suippoa sientä, jolla on pienet kädet ja silmät. Ukonilmalla hattivatit muuttuvat sähkönjohdattimiksi, ja niitä on syytä välttää. Muutoin hattivatit ovat vaarattomia. Juhannuksena hattivatit kokoontuvat omalle saarelleen, jonka jälkeen ne jatkavat loputonta vaellustaan. Hattivatit nähtiin ensimmäisen kerran Tove Janssonin kirjassa Muumit ja suuri tuhotulva.
