Arabia Muumimuki #147
Rakkaus sininen (2024–)
Hinta-arvio
5000+ käyttäjällä on tämä kokoelmassa
Rakkaus-muki on kaikkien aikojen suosituin muumimuki. Tämä sininen versio julkaistiin 28 vuotta alkuperäisen pinkin version jälkeen. Se on aluksi saatavilla ainoastaan Japanissa, mutta tulee myöhemmin...
Rakkaus-muki on kaikkien aikojen suosituin muumimuki. Tämä sininen versio julkaistiin 28 vuotta alkuperäisen pinkin version jälkeen. Se on aluksi saatavilla ainoastaan Japanissa, mutta tulee myöhemmin saataville muuallekin. Sinisen Rakkaus-mukin kanssa julkaistiin yhtä aikaa myös pinkit ja siniset minimukit sekä pienet lautaset. Tuleeko sinisestä Rakkaus-mukista samanlainen klassikko kuin alkuperäisestä pinkistä versiosta? Se jää nähtäväksi. Tove Slotte on yhdistellyt mukiin usean eri teoksen kuvia. Kuvitukset mukiin on otettu Tove ja Lars Janssonin sarjakuvasta #15 Niiskuneiti rokokoossa, sekä Tove Janssonin sarjakuvasta #07 Talonrakennus. Mukin valkea ja omalaatuinen aurinko on valittu Tove Janssonin sarjakuvasta #10 Viidakkoelämää. Yksi tunnetuimmista kuvituksista halaavasta Muumipeikosta ja Niiskuneidistä on sarjakuvasta #11 Muumipeikko ja marsilaiset.
Lisätiedot
Nimi
Rakkaus sininen
Tuotekategoria
Muumimuki
Järjestysnumero
147
Valmistusvuosi
2024–
Teema
Erikoistuotteet
Valmistaja
Arabia
Pohjaleimat
2 erilaista
Esineen muotoilija
Kaj Franck
Graafinen suunnittelija
Tove Slotte
Hahmot
Muumipeikko
Niiskuneiti
Alkuperäiskuvitus
Sarjakuva #7 - Talonrakennus (1956) - Tove Jansson
Sarjakuva #10 - Viidakkoelämää (1956) - Tove Jansson
Sarjakuva #11 - Muumipeikko ja marsilaiset (1957) - Tove Jansson
Sarjakuva #15 - Niiskuneiti rokokoossa (1958) - Tove Jansson, Lars Jansson
Mitat
Korkeus: 8.1, Leveys: 11.2, Halkaisija: 8.3 cm
Paino
250 g
Tilavuus
300 ml
Värit
Sininen, Vaaleansininen
Valmistusmateriaali
Vitroposliini
Type
Muki
Esineen pohjaleimat (2)
Suunnittelijat
Kaj Franck
Kaj Franck syntyi 9. marraskuuta 1911 Viipurissa. Hän oli yksi kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisia lasi- ja keramiikkamuotoilijoita. Vuonna 1932 Franck valmistui Taideteollisuuskeskuskoulusta huonekalupiirtäjäksi. Valmistumisen jälkeen Franck toimi luettelopiirtäjänä, sisustussuunnittelijana, näyteikkunasomistajana, sekä kalustesuunnittelijana. Franck toimi Nuutajärven lasitehtaan taiteellisena johtajana vuosina 1950–1973. Tämän lisäksi hän toimi opettajana Taiteellisessa oppilaitoksessa vuonna 1945 ja myöhemmin sen taiteellisena johtajana vuosina 1960–1969. Kaj Franck on suunnitellut tuotteita muun muassa Arabialle, Iittalalle ja Artekille. Franckin tunnetuimpia töitä ovat Kilta-sarja, Teema-sarja ja Kartio-lasit. Kaj Franck voitti uransa aikana useita palkintoja ja sai tunnustuksia suunnittelutöistään esimerkiksi Milanon triennaalista vuosina 1951, 1954 ja Milanon triennaalin Grand Prix’n vuonna 1957. Hän on saanut myös Compasso d’Oro -palkinnon, Lunning -palkinnon, Prinssi Eugenin mitalin ja Pro Finlandian. Vuonna 1972 hän sai professorin arvonimen ja Lontoon Royal College of Artin kunniatohtorin tittelin vuonna 1983. Kaj Franckin mukaan on myös nimetty katu Helsingin Arabianrannassa. Kaj Franck menehtyi sairaskohtaukseen vuonna 1989 ollessaan 77-vuotias.
Tove Slotte
Tove Slotte (s.1957) on suomalainen graafinen suunnittelija ja taiteilija. Koulutukseltaan hän on keraamikko. Slotte työskenteli Arabialla vuosina 1985-1990, ja sen jälkeen hän on toiminut freelance-muotoilijana. Hänet tunnetaan ehkä parhaiten Arabian ja Iittalan muumituotteiden suunnittelijana ja kuvittajana. Tove Slotte on ollut suuri muumifani lapsuudestaan asti. Hän mainitsee, että Tove Janssonin Kuinkas sitten kävikään? on muumikirjoista hänen suosikkinsa. Vuoden 1989 syksystä alkaen Slotte on suunnitellut Arabian muumituotteiden kuvituksia, käyttäen inspiraationa Tove ja Lars Janssonin alkuperäiskuvituksia. Hän on suunnitellut Arabian muumituotteita jo yli 30 vuoden ajan.
Hahmot
Muumipeikko
Muumipeikko on rakastettava ja iloinen olento, joka uhkuu seikkailunhalua. Muumipeikko on aina siellä missä tapahtuu. Hän välittää kovasti ystävistään ja haluaa, että kaikilla hänen lähimmillään on hyvä olla. Muiden muumien tavoin hän myös rakastaa merta. Muumipeikon perusluonne on selkeä yhdistelmä isänsä Muumipapan rohkeutta ja äitinsä Muumimamman myötätuntoa. Muumipeikolle paras paikka maailmassa on Muumilaakso ja hän löytää sieltä aina uusia seikkailuja. Muumipeikon seikkailunhalu ja pelottomuus vievät hänet kuitenkin useasti Muumilaakson ulkopuolelle. Muumipeikon tunnistaa pyöreästä muodosta ja tupsuhännästä. Nuoresta iästään huolimatta Muumipeikko on kohdannut rakkauden ylä- ja alamäet tyttöystävänsä Niiskuneidin kanssa. Muumipeikko esiintyi ensimmäisen kerran Tove Janssonin kirjassa Muumit ja suuri tuhotulva.
Niiskuneiti
Niiskuneiti on nuori ja hieman ailahteleva persoona, joka on aina täynnä yllätyksiä. Niiskuneiti on Muumipeikon ystävä ja lemmitty. Niiskuneidillä on veli nimeltä Niisku ja he molemmat kuuluvat Niiskujen sukuun. Niiskut vaihtavat väriään tunteidensa mukaan. Niiskuneiti muuttuu vihreäksi järkyttyessään. Niiskuneiti on ikuinen haaveilija, joka unelmoi usein romantiikasta ja unelmiensa prinssistä. Niiskuneidin hieman turhamainen ja keimaileva luonne saattaa usein ärsyttää muita, mutta itsepäisyys saattaa joskus osoittautua hyvinkin hyödylliseksi. Niiskuneidin tunnistaa hänen kauniin kultaisista otsahiuksistaan ja nilkkarenkaastaan. Niiskuneiti esiintyi ensimmäisen kerran Tove Janssonin kirjassa Muumipeikko ja pyrstötähti.
