Arabia Muumilautanen #85
Rantapäivä (2025)
Hinta-arvio
100+ käyttäjällä on tämä kokoelmassa
Vuoden 2025 kesäsesonkilautanen Rantapäivä jatkaa aiempien kesälautasten teemaa esittämällä muumeja kesäisten aktiviteettien parissa. Tällä kertaa kuvituksessa nähdään muumiperheen tutut hahmot piknik...
Vuoden 2025 kesäsesonkilautanen Rantapäivä jatkaa aiempien kesälautasten teemaa esittämällä muumeja kesäisten aktiviteettien parissa. Tällä kertaa kuvituksessa nähdään muumiperheen tutut hahmot piknikillä rannalla. Kesän 2025 sesonkikokoelmaan kuuluvat mukin ja lautasen lisäksi kokoelma rantatekstiilejä. Lautasen kuvitus pohjautuu Tove ja Lars Janssonin sarjakuvaan Hosulin kosinta vuodelta 1959. Kuvituksen Rantapäivä-lautasen on sommitellut suunnittelija Parvati Pillai. Moomin Arabian design-tiimissä työskentelevä Pillai kertoo, että lautasen kuvituksessa on haettu kesäisen rantapäivän kepeää tunnelmaa.
Lisätiedot
Nimi
Rantapäivä
Tuotekategoria
Muumilautanen
Järjestysnumero
85
Valmistusvuosi
2025
Teema
Kesäsesonki
Valmistaja
Arabia
Esineen muotoilija
Kaj Franck
Graafinen suunnittelija
Parvati Pillai
Hahmot
Muumimamma
Muumipappa
Muumipeikko
Niiskuneiti
Alkuperäiskuvitus
Sarjakuva #21 - Hosulin kosinta (1959) - Tove Jansson, Lars Jansson
Mitat
Korkeus: 2.8, Leveys: 19.0 cm
Paino
380 g
Väri
Monivärinen
Valmistusmateriaali
Vitroposliini
Suunnittelijat
Kaj Franck
Kaj Franck syntyi 9. marraskuuta 1911 Viipurissa. Hän oli yksi kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisia lasi- ja keramiikkamuotoilijoita. Vuonna 1932 Franck valmistui Taideteollisuuskeskuskoulusta huonekalupiirtäjäksi. Valmistumisen jälkeen Franck toimi luettelopiirtäjänä, sisustussuunnittelijana, näyteikkunasomistajana, sekä kalustesuunnittelijana. Franck toimi Nuutajärven lasitehtaan taiteellisena johtajana vuosina 1950–1973. Tämän lisäksi hän toimi opettajana Taiteellisessa oppilaitoksessa vuonna 1945 ja myöhemmin sen taiteellisena johtajana vuosina 1960–1969. Kaj Franck on suunnitellut tuotteita muun muassa Arabialle, Iittalalle ja Artekille. Franckin tunnetuimpia töitä ovat Kilta-sarja, Teema-sarja ja Kartio-lasit. Kaj Franck voitti uransa aikana useita palkintoja ja sai tunnustuksia suunnittelutöistään esimerkiksi Milanon triennaalista vuosina 1951, 1954 ja Milanon triennaalin Grand Prix’n vuonna 1957. Hän on saanut myös Compasso d’Oro -palkinnon, Lunning -palkinnon, Prinssi Eugenin mitalin ja Pro Finlandian. Vuonna 1972 hän sai professorin arvonimen ja Lontoon Royal College of Artin kunniatohtorin tittelin vuonna 1983. Kaj Franckin mukaan on myös nimetty katu Helsingin Arabianrannassa. Kaj Franck menehtyi sairaskohtaukseen vuonna 1989 ollessaan 77-vuotias.
Parvati Pillai
Intian Keralassa vuonna 1989 syntynyt Parvati Pillai on visuaalinen ja luova suunnittelija, joka on intohimoinen kuvittamisesta, tarinankerronnasta ja brändinrakennuksesta. Parvati Pillai aloitti työt muumimukien suunnittelijana ja kuvittajana Fiskars Groupilla vuonna 2022.
Hahmot
Muumipeikko
Muumipeikko on rakastettava ja iloinen olento, joka uhkuu seikkailunhalua. Muumipeikko on aina siellä missä tapahtuu. Hän välittää kovasti ystävistään ja haluaa, että kaikilla hänen lähimmillään on hyvä olla. Muiden muumien tavoin hän myös rakastaa merta. Muumipeikon perusluonne on selkeä yhdistelmä isänsä Muumipapan rohkeutta ja äitinsä Muumimamman myötätuntoa. Muumipeikolle paras paikka maailmassa on Muumilaakso ja hän löytää sieltä aina uusia seikkailuja. Muumipeikon seikkailunhalu ja pelottomuus vievät hänet kuitenkin useasti Muumilaakson ulkopuolelle. Muumipeikon tunnistaa pyöreästä muodosta ja tupsuhännästä. Nuoresta iästään huolimatta Muumipeikko on kohdannut rakkauden ylä- ja alamäet tyttöystävänsä Niiskuneidin kanssa. Muumipeikko esiintyi ensimmäisen kerran Tove Janssonin kirjassa Muumit ja suuri tuhotulva.
Niiskuneiti
Niiskuneiti on nuori ja hieman ailahteleva persoona, joka on aina täynnä yllätyksiä. Niiskuneiti on Muumipeikon ystävä ja lemmitty. Niiskuneidillä on veli nimeltä Niisku ja he molemmat kuuluvat Niiskujen sukuun. Niiskut vaihtavat väriään tunteidensa mukaan. Niiskuneiti muuttuu vihreäksi järkyttyessään. Niiskuneiti on ikuinen haaveilija, joka unelmoi usein romantiikasta ja unelmiensa prinssistä. Niiskuneidin hieman turhamainen ja keimaileva luonne saattaa usein ärsyttää muita, mutta itsepäisyys saattaa joskus osoittautua hyvinkin hyödylliseksi. Niiskuneidin tunnistaa hänen kauniin kultaisista otsahiuksistaan ja nilkkarenkaastaan. Niiskuneiti esiintyi ensimmäisen kerran Tove Janssonin kirjassa Muumipeikko ja pyrstötähti.
Muumimamma
Muumimamma on rakastettava ja lempeä äitihahmo, jonka rauhallinen luonne sopii hyvin vastapainoksi muumiperheen muuten hyvin räikeään ja vilkkaaseen kokonaisuuteen. Muumimamma on rakastava ja välittävä persoona, joka haluaa pelkästään hyvää kaikille eläville olennoille. Muumimamma arvostaa jokaisen erilaisuutta ja on aina oikeudenmukainen. Muumimammaa pidetään hyvin luotettavana ja avuliaana Muumilaakson muiden asukkaiden keskuudessa. Häneltä ei myöskään koskaan lopu kotiaskareet kesken, sillä hän puuhastelee hyvin mielellään esimerkiksi keittiössä ja puutarhassaan. Muumimammalla on hämmästyttävä kyky löytää hyvät puolet myös vastoinkäymisistä. Muumimammalle tärkeitä vaatekappaleita ja esineitä ovat hänen käsilaukkunsa ja esiliinansa. Hänen käsilaukustaan löytyy tarvikkeita jokaisen tilanteen varalle. Muumimamma esiintyy lähes jokaisessa muumikirjassa.
Muumipappa
Muumipappa on muumiperheen päättäväinen ja oikeudenmukainen selkäranka. Muumipappa tunnetaan seikkailijana, jolla on tuhansia tarinan arvoisia kokemuksia nuoruusvuosiltaan. Muumipappa on ajattelija, joka kirjoittaa ylös pohtimiaan asioita ja haluaa aina olla tietoinen mitä hänen ympärillään tapahtuu. Muumipapalle perhe on kaikki kaikessa, ja hän on valmis tekemään mitä tahansa rakkaimpiensa eteen. Hän on asettunut jo aloilleen Muumilaaksoon ja tykkää rauhallisesta elämästä, kuitenkin aina haikeasti muistellen villejä seikkailujaan. Muumipappa myös rakastaa merta ja pitää itseään hyvänä kalastajana ja purjehtijana. Hän tykkää käyttää kävelykeppiä ja Muumipappaa ei juuri koskaan nähdään ilman silinterihattuaan. Muumipappa esiintyi ensimmäisen kerran Tove Janssonin kirjassa Muumit ja suuri tuhotulva.
