Arabia Muumimuki #184
Pienet ilonaiheet (2026)
Hinta-arvio
100+ käyttäjällä on tämä kokoelmassa
Pienet ilonaiheet on Moomin Arabian vuoden 2026 erikoismuki, joka julkaistiin Japanin markkinoille 22.4.2026. Muki tunnettiin aluksi nimellä Simple Joys, ennen kuin sille vahvistettiin suomenkielinen ...
Pienet ilonaiheet on Moomin Arabian vuoden 2026 erikoismuki, joka julkaistiin Japanin markkinoille 22.4.2026. Muki tunnettiin aluksi nimellä Simple Joys, ennen kuin sille vahvistettiin suomenkielinen nimi. Mukin tilavuus on 0,3 litraa. Pienet ilonaiheet -mukin kuvitus perustuu samaan kuvitukseen kuin aiemmin vuonna 2026 julkaistussa Moominvalley Park Japan 2026 -mukissa, mutta värimaailmaa on muutettu. Alkuperäisen version oranssinsävyinen tausta on korvattu turkoosilla sävyllä. Lisäksi Pienet ilonaiheet -mukissa on tavallinen Moomin Arabian pohjaleima, kun taas Moominvalley Park -versiossa käytettiin teemapuiston erikoisleimaa. Toisin kuin Moominvalley Park -versio, Pienet ilonaiheet -mukin mukana ei toimiteta lahjapakkausta. Mukin kuvitus on saanut vaikutteita neljästä eri Muumi-sarjakuvatarinasta. Etualalla nähtävä kohtaus Muumipeikosta ja Nuuskamuikkusesta kalastamassa pohjautuu sarjakuvatarinaan Muumipeikko ja kultainen häntä (1958), jossa Muumipeikon kultaiseksi muuttunut häntä herättää suurta huomiota Muumilaaksossa. Rauhallinen kalastushetki Nuuskamuikkusen kanssa tarjoaa kuitenkin hengähdystauon kaiken huomion keskellä. Kuvitukseen ovat vaikuttaneet myös sarjakuvatarinat Talonrakennus (1955), Aloitamme uuden elämän (1956) sekä Muumipeikko rakastuu (1956). Pienet ilonaiheet -muki kuvaa Muumilaakson hahmoja iloisissa arjen hetkissä ja askareissa. Kuvituksessa nähdään Muumipeikon ja Nuuskamuikkusen lisäksi Muumimamma kastelemassa kukkia sekä Muumipappa ripustamassa riippumattoa puiden väliin. Mukin alkuperäinen englanninkielinen nimi Simple Joys viittaa arjen pieniin mutta merkityksellisiin ilonaiheisiin.
Lisätiedot
Nimi
Pienet ilonaiheet
Tuotekategoria
Muumimuki
Järjestysnumero
184
Valmistusvuosi
2026
Teema
Erikoistuotteet
Valmistaja
Arabia
Esineen muotoilija
Kaj Franck
Hahmot
Haisuli
Muumimamma
Muumipappa
Muumipeikko
Nuuskamuikkunen
Alkuperäiskuvitus
Sarjakuva #7 - Talonrakennus (1956) - Tove Jansson
Sarjakuva #9 - Muumipeikko rakastuu (1956) - Tove Jansson
Sarjakuva #18 - Muumipeikko ja kultainen häntä (1958) - Tove Jansson
Mitat
Korkeus: 8.1, Leveys: 11.2, Halkaisija: 8.3 cm
Paino
250 g
Tilavuus
300 ml
Väri
Turkoosi
Valmistusmateriaali
Vitroposliini
Type
Muki
Suunnittelijat
Kaj Franck
Kaj Franck syntyi 9. marraskuuta 1911 Viipurissa. Hän oli yksi kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisia lasi- ja keramiikkamuotoilijoita. Vuonna 1932 Franck valmistui Taideteollisuuskeskuskoulusta huonekalupiirtäjäksi. Valmistumisen jälkeen Franck toimi luettelopiirtäjänä, sisustussuunnittelijana, näyteikkunasomistajana, sekä kalustesuunnittelijana. Franck toimi Nuutajärven lasitehtaan taiteellisena johtajana vuosina 1950–1973. Tämän lisäksi hän toimi opettajana Taiteellisessa oppilaitoksessa vuonna 1945 ja myöhemmin sen taiteellisena johtajana vuosina 1960–1969. Kaj Franck on suunnitellut tuotteita muun muassa Arabialle, Iittalalle ja Artekille. Franckin tunnetuimpia töitä ovat Kilta-sarja, Teema-sarja ja Kartio-lasit. Kaj Franck voitti uransa aikana useita palkintoja ja sai tunnustuksia suunnittelutöistään esimerkiksi Milanon triennaalista vuosina 1951, 1954 ja Milanon triennaalin Grand Prix’n vuonna 1957. Hän on saanut myös Compasso d’Oro -palkinnon, Lunning -palkinnon, Prinssi Eugenin mitalin ja Pro Finlandian. Vuonna 1972 hän sai professorin arvonimen ja Lontoon Royal College of Artin kunniatohtorin tittelin vuonna 1983. Kaj Franckin mukaan on myös nimetty katu Helsingin Arabianrannassa. Kaj Franck menehtyi sairaskohtaukseen vuonna 1989 ollessaan 77-vuotias.
Hahmot
Muumimamma
Muumimamma on rakastettava ja lempeä äitihahmo, jonka rauhallinen luonne sopii hyvin vastapainoksi muumiperheen muuten hyvin räikeään ja vilkkaaseen kokonaisuuteen. Muumimamma on rakastava ja välittävä persoona, joka haluaa pelkästään hyvää kaikille eläville olennoille. Muumimamma arvostaa jokaisen erilaisuutta ja on aina oikeudenmukainen. Muumimammaa pidetään hyvin luotettavana ja avuliaana Muumilaakson muiden asukkaiden keskuudessa. Häneltä ei myöskään koskaan lopu kotiaskareet kesken, sillä hän puuhastelee hyvin mielellään esimerkiksi keittiössä ja puutarhassaan. Muumimammalla on hämmästyttävä kyky löytää hyvät puolet myös vastoinkäymisistä. Muumimammalle tärkeitä vaatekappaleita ja esineitä ovat hänen käsilaukkunsa ja esiliinansa. Hänen käsilaukustaan löytyy tarvikkeita jokaisen tilanteen varalle. Muumimamma esiintyy lähes jokaisessa muumikirjassa.
Muumipeikko
Muumipeikko on rakastettava ja iloinen olento, joka uhkuu seikkailunhalua. Muumipeikko on aina siellä missä tapahtuu. Hän välittää kovasti ystävistään ja haluaa, että kaikilla hänen lähimmillään on hyvä olla. Muiden muumien tavoin hän myös rakastaa merta. Muumipeikon perusluonne on selkeä yhdistelmä isänsä Muumipapan rohkeutta ja äitinsä Muumimamman myötätuntoa. Muumipeikolle paras paikka maailmassa on Muumilaakso ja hän löytää sieltä aina uusia seikkailuja. Muumipeikon seikkailunhalu ja pelottomuus vievät hänet kuitenkin useasti Muumilaakson ulkopuolelle. Muumipeikon tunnistaa pyöreästä muodosta ja tupsuhännästä. Nuoresta iästään huolimatta Muumipeikko on kohdannut rakkauden ylä- ja alamäet tyttöystävänsä Niiskuneidin kanssa. Muumipeikko esiintyi ensimmäisen kerran Tove Janssonin kirjassa Muumit ja suuri tuhotulva.
Muumipappa
Muumipappa on muumiperheen päättäväinen ja oikeudenmukainen selkäranka. Muumipappa tunnetaan seikkailijana, jolla on tuhansia tarinan arvoisia kokemuksia nuoruusvuosiltaan. Muumipappa on ajattelija, joka kirjoittaa ylös pohtimiaan asioita ja haluaa aina olla tietoinen mitä hänen ympärillään tapahtuu. Muumipapalle perhe on kaikki kaikessa, ja hän on valmis tekemään mitä tahansa rakkaimpiensa eteen. Hän on asettunut jo aloilleen Muumilaaksoon ja tykkää rauhallisesta elämästä, kuitenkin aina haikeasti muistellen villejä seikkailujaan. Muumipappa myös rakastaa merta ja pitää itseään hyvänä kalastajana ja purjehtijana. Hän tykkää käyttää kävelykeppiä ja Muumipappaa ei juuri koskaan nähdään ilman silinterihattuaan. Muumipappa esiintyi ensimmäisen kerran Tove Janssonin kirjassa Muumit ja suuri tuhotulva.
Nuuskamuikkunen
Huuliharppua soittava, kalastusta ja vaeltamista rakastava Nuuskamuikkunen on tyyni ja rauhallinen oman polkunsa kulkija. Nuuskamuikkusen koko omaisuus kulkee mukana repussa ja hän tykkää elää yksinkertaista elämää. Nuuskamuikkuselle vapaus on tärkeää ja hän haluaa tehdä asiat omalla tavallaan. Viisas ja pohdiskeleva Nuuskamuikkunen on hyvin suosittu ja ihailtu hahmo, erityisesti pienempien ja pelokkaampien Muumilaakson asukkaiden keskuudessa. Aina talvisin marraskuun tienoilla Nuuskamuikkunen lähtee vaeltamaan kohti etelää. Hänen paras ystävänsä Muumipeikko jää odottamaan Nuuskamuikkusen paluuta keväällä. Mymmeli nuorempi ja Pikku Myy ovat Nuuskamuikkusen sisarpuolia. Vaikka Nuuskamuikkunen viihtyy hyvin yksinään, hän ei kuitenkaan välttele muiden seuraa. Nuuskamuikkusen tunnistaa hänen vihreästä takista ja lierihatustaan. Nuuskamuikkunen tuli tunnetuksi Tove Janssonin kirjasta Muumipeikko ja pyrstötähti.
Haisuli
Haisuli tunnetaan ilkikurisena ja kiukkuisena olentona, joka suorastaan nauttii näpistelystä ja huijaamisesta. Vaikka Haisulin tekoset saadaankin aina selville, hän jatkaa silti kepposiaan, koska se on hänelle ominaista, eikä vain siksi, että hän olisi luonteeltaan ilkeä. Haisulin temppujen takia hän ei ole kovinkaan pidetty hahmo muiden Muumilaakson asukkaiden keskuudessa, vaikka muumit suhtautuvatkin häneen yllättävän lempeästi. Ulkopuolisuus ei kuitenkaan tunnu haittaavaan Haisulia, vaan hän on erittäin ylpeä maineestaan. Haisulia ei yleensä kutsuta mukaan retkille tai tapahtumiin, mutta hän saattaa kuitenkin ilmestyä kuokkavieraaksi. Tumma ja karvainen Haisuli tuli tutuksi Tove Janssonin ensimmäisessä Muumipeikosta kertovassa sarjakuvassa.
